Naisen vastine blogikirjoitukseen: Mies ei mielellään lähde liikkeisiin kiertämään – miksi shoppailu ei sytytä?

Kirjoittajan mielestä on mukavaa, kun blogi herättää keskustelua. Meilläkin edellinen kirjoitukseni herätti puhetta täällä kotosalla ja muutaman erikoisen mutkan kautta parempi puoliskoni kirjoitti vastineen shoppailusta – naisen näkökulmasta. Eli siis naisen näkulma shoppailuun on tänään tiedossa. Puheenaiheena olevan aiemman blogikirjoitukseni löydät täältä. Pahoittelen kuvituksen puutetta – kyseessä on ehkä enemmän aatteellinen teksti. Pitemmittä puheitta: miestenmuoti.netin ensimmäinen vierasblogaajan kirjoitus; hyvät miksi sukupuoleksi itsenne sitten koettekaan, Leea:

Käsitteet

Ensinnäkin, on erotettava käsitteet shoppailu, vaatteiden ostaminen ja kaupoissa kiertely. Vaatteiden osto on prosessina nimenomaan sellainen, että lähdetään kaupoille ostoaikeissa; jos löydän haluamani, ostan. Kaupoissa kiertely on tästä hyvin ääripää; ei ole niin merkitystä, löytyykö mitään – voi olla että en ole edes etsimässä mitään – vaan ennemminkin seura, rentoutuminen tai aivojen nollaus on kyseisen toiminnon takana. Täytyy toki ottaa huomioon, etteivät kaikki suinkaan nauti tällaisesta ”turhanpäiväisyyksistä”, mutta oikealla asenteella näinkin voi käydä. Shoppailu kuuluu näiden kahden välimaastoon; mahdollisesti etsitään jotain tietty hyvässä seurassa, vietetään aikaa yhdessä mutta keskitytään kuitenkin lähes 100 % vaatteiden kyttäykseen kuin esimerkiksi kahvitteluun (mitä voisi hyvin tapahtua kaupoissa kierrellessä).

Lajiutuminen

Yleistettynä: naiset (näin omasta kokemuksestani) ovat laumaeläimiä, jotka viihtyvät ostoksilla seurassa. Seura valitaan sen mukaan, mitä ollaan etsimässä: jos on tiedossa pitkä listä ostettavia asioita, täytyy seura olla yhtä motivoitunut hypistelemään vaatteita pitempäänkin ja laajasti eri kaupoista. Sama pätee silloin, kun on missiona löytää ”se valmistujaismekko” tai ”juuri ne täydelliset farkut”. Shoppailemaan lähtiessä voi seurueeseen valikoitua tuttu, jota ei ole nähnyt pitkään aikaan. Vaaterekkien välissä pomppiessa on yllättävän luontevaa jutella, ja monesti puheenaiheet vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin kahvilla istuskellessa, onhan ympärillä paljon virikkeitä monelle aistille, mistä keksiä jutun juurta.

Asenne vaihtoon

Mainitsin tuossa alussa yhden merkittävimmistä seikoista ostoksille lähtiessä – asenteen. Shoppailu nimenomaan on asennekysymys. Erityisesti, jos olet koskaan käynyt kirpputoreilla. Se onkin shoppailun aivan toinen muoto, joka vaatii innostusta ja mahdollisimman vähän intoa vain päästä äkkiä pois ja ostaa kaikki tarpeellinen. Tästä lisää toiste. Se, että shoppailusta tulee ”jonkinlainen rituaali ongelmien keksimiseen” on kuitenkin omasta mielestäni liioiteltua. Vaikka itsenikin valtaa joskus samanlainen ahdistuksen tunne, etten pysty millään hahmottamaan, mikä paita nyt sopisi niitten tiettyjen housujen kanssa, on ongelma ratkaistavissa kokemuksella ja perstuntumalla. Toisin sanoen on omattava harjaantunut silmä, tunnettava oma kroppa hyvin, tiedettävä mikä pukee juuri minua ja oltava myös hiukan ennakkoluuloton sen suhteen, mikä mätsää minkäkin kanssa; monesti pienistä ”kömmähdyksistä” syntyy mielenkiintoisia asukokonaisuuksia. Nämä kyseiset taidot kehittyvät vain itsetuntemuksella ja kokeilemalla, mikä tuntuu omimmalta. Kun kerran on hyvän mallin itselle löytänyt, voi siihen turvautua jatkossakin, kuten miesversiossa sanottiinkin. Silti en halua rajata pois uusien löytöjen mahdollisuutta: mieli muuttuu oman tyylin suhteen riippuen iästä, seurasta ja vaatteiden käyttötarkoituksista.

Kokonaisuus vai osakokonaisuus – kas siinä kahvitauko

Ongelmahan tämän shoppailuahdistuksen takana voi olla toki lähtöisin miesten yleisestä ”hankin koko asukokonaisuuden kerralla” -periaatteesta, jota olen huomannut useammankin kaksilahkeisen harrastavan. Tällöin on välttämätöntä hahmottaa kokonaisuus; mitkä sopivat juuri nyt yhteen ja tuntuvat hyvältä. Naiset taas ostavat mielestäni ennemminkin tuotteita itsessään, eivätkä pyri luomaan ostoksistaan yhtä eheää asua. Itse kuulun tässä jaottelussa ehdottomasti oman sukupuoleni edustamaan kantaan. Voi olla, että naiset ovat parempia määrittämään, mitä vaatekaapista vielä puuttuisi, kun taas miehet ajattelevat ostavansa vaan vähän kaikkea yhteensopivaa. Pikku vinkki: niitä sukkia ja boksereita olisi silti hyvä olla enemmän kuin mitä vaatekaapista löytyy housupareja! Ylipäänsä nimenomaan vaateostoksille lähtiessä on hyvä olla selvillä, mitä hakee. Harvoin tarvitsee täyttä asukokonaisuutta, ja vaikka tarvitsisikin, ei sitä ole välttämätöntä ostaa kerralla, enkä edes suosittele toimimaan näin ahdistuksen välttämiseksi. Hiljaa hyvä tulee.

Miehetkin välittävät ulkonäöstään (Mikael: “aijaa?”)

Kyllä, miehet välittävät ulkonäöstään, jotkut taatusti enemmän kuin keskiverto naiset, toiset vähemmän. Kyllä, shoppailu voi vaatia aikaa. Ja kyllä, kritiikkiä on seurashoppaillessa mahdollisesti luvassa. Yleensä sitä kyllä myös varta vasten pyydetään, nimittäin hyvä ystävä on joskus erittäin osuva kertomaan, viihdynkö kyseisessä vaatteessa aidosti. Samaan virkaan oma äiti tai sisko on myös erittäin hyvä. Ja miksei läheinen seurustelukumppanikin. Jälleen vinkki miehille: kertokaa suoraan mielipiteenne, kun tyttöystävä sitä kysyy. On oikein ja arvollista antaa sanansa julki, ja yhtä tärkeää on kestää kritiikki. Joskus on vain paras, että joku toinen sanoo ääneen sen, mitä ei pysty itselle myöntämään (kuten: ihan liian kallis, korostaa epämiellyttävästi kroppani muotoja, huonoa materiaalia, ei sovi käyttötarkoitukseen jne.) Mitä paremmin itse oppii tiedostamaan, mikä on se oma juttu, on hyvin mahdollista, että shoppailusta kehkeytyy miehillekin miellyttävä tapahtuma. Ota siis avoimin mielin vastaan seurasi mielipide ja punnitse, onko siinä perää vai ei. Shoppailutaitoja voi ja kannattaa kehittää. Jälleen vinkki: valitse mahdollisimman vaihtoystävälliset, istuvat(naisten alusvaatteet ovat tästä loistava esimerkki) ja mukavat kuteet päällesi kaupoille lähtiessä. Kun viihdyt vaatteissasi, nostaa se automaattisesti mielialaasi ja tekee olostasikin mukavan.

Rakkausvaatteita?

Myös naisille muodostuu niitä täysin rakkausvaatteita. Ja kenkiä. Ja ehkä laukkujakin. (Uskon, että kahdesta jälkimmäisestä pidetään erityisen paljon kynsin ja hampain kiinni.) Vaatteisiin voi silti kyllästyä ajan mittaan, ja mikäli vaatevarasto on kohtalaisen suuri (mitä monilla naisilla tuppaa olemaan), on sitä pakko joskus raivata tilaa uusille ihanuuksille ja heittää kirpparikasaan ne hetkeksi unohtuneet vaatteet. Vinkki naisille: älkää heittäkö hyväkuntoista, ihan kivaa ja oikean kokoista heti uuden löytyessä pois! Vaatteiden säilöminen tuntuu olevan käsittämätön ajatus monille ylipäänsä. Kyllä, siitä vaatteesta, mikä näyttää nyt ihan urpolta päällä, mutta joka on ihan sopiva, voi joskus olla tosi paljon iloa (nimimerkillä omistan hameen, josta pidin yläasteella, en lukiossa, mutta nyt jälleen yliopistossa. Onneksi en heittänyt sitä aikanaan menemään!) Ja vinkki kaikille: yleensä se, että vaatteeseen on muodostunut reikä, tarkoittaa sitä, että sen aika on tullut siirtyä ajasta iäisyyteen. Sukissa reikä: heitä pois. Paidassa reikä: korjaa tai pistä mäkeen. Jostain kumman syystä farkut, sukkahousut ja jopa kengät ovat silti ihan ok, jopa cool, hip ja pop reikäisinäkin. Itse vastustan tätä muotivillitystä syvästi, ja salaa toivon kaikkien reikäpöksyisten saavan flunssan ja oppivan tavoille. Kaikesta huolimatta annan plussaa aina kaikelle omaperäisyydelle ja ylipäänsä kokeilunhalulle!

Kuten jo olen sanonut, asenne ratkaisee. Niin shoppailussa kuin elämässä yleensäkin. Suosittelen kaikkia kokeilemaan vaatteiden hankkimisen eri muotoja kaikessa rauhassa, tiedä vaikka tykästyisivät. Shoppailun sijasta voi esimerkiksi nauttia kuohuviinistä. Mutta parhaimmillaan shoppailun lomassa voi nauttia esimerkiksi kuohuviinistä. Ja nauttia samalla siitä shoppailustakin.

Mikaelin loppusanat

Sellainen keskustelu se. Tässä on kuvia kaipaaville linkki juuri päivitettyihin takkeihin: http://miestenmuoti.net/ulkotakit/